Nimeni on siis Harri Janne Manninen ja olen syntynyt Vaasassa sunnuntaina 24. tammikuuta 1971 kello 17:35. Syntyessäni olin mitoiltani 3700g ja 51cm. Nimeni sain tietysti pyhässä kasteessa 14.2.1971, missä minut myös puettiin Kristukseen Raamatun sanan mukaan (Gal.3:27), joten hetki on samalla mun uudestisyntymisen päivä eli tulin silloin uskoon.
Skannasin kuvan mun "Kulta aika lapsuuden" kirjasta ja tommoinen mustavalkoinen saa kuvan tuntumaan ihan hirveen vanhalta, oikein historialliselta jäänteeltä. Hassua, että värivalokuva ei vielä 70-luvulla ollut itsestään selvyys. Tuossa oikealla olevasta kuvasta ei heti tunnu katselevan itseään, pikemminkin jotain vuonna "kivi ja vasara" ollutta henkilöä. Kummeina muuten minulla oli Marja-Leena ja Aarre Rahkonen sekä Päivi Saarinen ja kasteen toimitti Rusama.

	Tässäkuvassa olen 4kk ikäinen. (klikkaa kuvaa isommaksi)	Ikä vuosina vuosi paino (kg) pituus (cm) 0 1971 3,7 51 1 1972 9,6 74 2 1973 12,0 87 4 1974 14,2 94 5 1975 15,6 102 6 1976 17,5 109 7 1977 19,4 115 8 1978 21,6 121 9 1979 24,5 127,5 10 1980 28,5 134 11 1981 31,5 138,5 12 1982 36,5 145,7 13 1983 40 150 14 1984 50,5 162
	Kaikki omat muistot ensinmäisistä vuosista ovat tietysti olemattomia, joten onneksi vanhempani ovat pitäneet "Kulta-aika lapsuuden"-kirjaa, mistä saa tarkistettua joitakin tietoja ja tapahtumia noilta jokseekin hämmentäviltä lapsuusvuosilta. Ainakin numerotietoutta mennestä ajoista on sen verran, että kokosin taulukoksi painon ja pituuden.   Viimeisin mitattu paino oli 98kg ja pituus 175cm. Paino on tietysti vaihdellut paljonkin harrastukseni takia.
Muita, ehkä mielenkiintoisempia, aiheita voisi olla yleinen oppiminen eli esimerkiksi opin istumaan tuetta 6 kuukauden ikäisenä, kävelemään kiinnipitäen 7kk ja ilman tukea 9kk. Samoin kuulemma vastasin äidin hymyyn omallani 6 viikon ikäisenä, yhdellä kädellä sain tavaroista kiinni 6kk ikäisenä, jäljittelin isän pöytäänkoputtelua 7kk ikäisenä, epäilen kylläkin tuolloista rytmitajuani, mutta varmasti kivaa oli. Puheenoppiminen ei ollutkaan sitten normaalin kaavan mukainen. En vielä kahden vuoden ikäisenä puhunut kuin muutaman sanan ja vanhempani olivat kuulemma käyneet asiasta oikein puheterapeutilla tai jotain, ja syyksi sille etten ollut oppinut puhumaan oli, että vanhempani puhuvat liian nopeasti elikkä en ollut oppinut erottamaan sanoja. Kun kaikki puhuivat hitaammin, opin puhumaan. Ikää oli jo kertynyt silloin jo melkein 3 vuotta, mutta sen jälkeen juttua onkin tullut, omasta mielestä riittävästi ja enkä useasti ole jäänyt tuppisuuksi !!!!

Tässä minä olen leikkimässä kotipihalla. Asuimme silloin Vaasan Vöyrinkaupungin alueella Pitkänlahdenkadun ja Kalastajakadun kulmassa.

Koulunkäynnin aloitin Onkilahden peruskoulussa. Ollessani 2. luokalla muutimme Kiilapalstalle ja sen jälkeen uuteen kotiin Teeriniemelle Punarinnankatu 13. Koulua jatkoin Huutoniemen ala-asteella ja yläasteen kävin Onkilahden ylä-asteella. Sen jälkeen pääsin ammattioppilaitokseen sähköasentaja-linjalle (1987). Ammattikoulu oli 3 vuotinen, mutta kävin vain kaksi koska pääsin opiskelemaan Vaasan Teknilliseen oppilaitokseen Palosaarelle (syksy 1989). Keväällä 1993 valmistuin sähköinsinööriksi.

Isänmaa kutsui palvelukseen kesällä 10.6.1993 ja palvelukseen astuin Satakunnan TykistöRykmenttiin Niinisalossa. Olin armeijaan mennessä 22 vuotta, joten aivan pahinta jännitystä en tuntenut ja ehkä hiukka se antoi helpotusta siinhen, että olin päättänyt tulla takaisin siviiliin vänrikin-nappulat olalla. Kaikki ei kuitenkaan mennyt ihan suunnitelmien mukaan, koska alokasaikana olimme perinnetykkinäytösessä ja työnsin 1.tykkiä aisasta kun 2.tykin vetovaljaat ajoivat jalkapöytäni yli. Edessä oli leikkaus Porin keskussairaalassa ja viikon tarkkailu varuskuntasairaalassa, jonka jälkeen odotti kotiutus sekä luokitus nostoväen 3.luokkaan eli toisin sanoen vapautus rauhan aikana. Näin oma armeijaura meni sivusuun.

Kuvassa on lisäkseni lapsuuden ystäväni Antero Kortesmaa sekä keskellä näkyy myös isäni Matti.

Kuva on vastaavasta tykkinäytöksestä, missä oma jalkani hajosi.

Viimeinen kuva intistä kun siskoni Hilkka tuli tapaamaa "jalkapuolta".

Sairasoloni jälkeen olin puolivuotta siaisena Onkilahden yläasteella opettamassa matematiikkaa, fysiikkaa, kemiaa ja atk:ta. Syksyllä 1994 menin Tampereen Teknilliseen korkeakouluun ja asuin Hervannassa. Opintoja en ole vieläkään päättänyt Tampereella, sillä pääsin töihin ABB:lle Vaasaan. Toimenkuvani on vesivoimalaitosten automaation ja sähköistyksen suunnittelu ja käyttöön otto. Eniten olen vastannut valvomolaitteitosta.
Tässä kuvassa olen käyttöönottamassa valvomolaitteistoa Kallioisten voimalaitoksella Sotkamon ja Kuhmon puolessavälissä. Samalla kertaa olin myös Katerman voimalaitoksella, joka on n.10km Kuhmoonpäin. Ilmeisesti kuvan ottohetkellä on oikein ajateltu kun otsakin on noin rypyssä, kaikki kuitenkin saatiin kuntoon loppujen lopuksi. (kuva taitaa olla vuonna 1999)


Kaltimossa syksyllä 2005. Pari vesivoimalaitosta enemmän on tullut tutuksi muutamassa vuodessa ja ehtii jopa kuvamista varten jo vähän hymyilläkkin.