Kaurapelto Kaikki on vinksin vonksin, tai ainakin heikun keikun…

Talven pakkaset paukkuvat ja ulkona todella näyttää kylmältä. Tämmöisellä kelillä onkin mukava vain aamukahvin kanssa istuskella Viimeyönä pakkasta oli meidän oman mittarin mukaan -29,4′C! Uutisten mukaan Kuusamossa peräti -40,2′C! Eilinen päivä näytti pakkasestakin johtuen täälläpäin Suomea varsin mukavalta ja rauhalliselta, mutta ilmeisesti etelä-Suomessa asiat oli toisin kun autoilijat olivat joukolla kokoontuneet moottoritielle ja vähän muuallekin ihmettelemään sääolosuhteita.

Talven mittaan naisväki on käynyt laskettelemassa, luistelemassa, hiihtelemässä ja olihan tuossa yhtenä viikonloppuna Donkki-leiri lepikossa alakouluikäisille. Näin jälkikäteen vain miettii kuinka paljon oikeastaan ovatkaan ehtineet puuhata

Itsellänikin oli tuossa tammikuussa jo yksi reissuviikko työn puolesta, mutta enimmäkseen olen saanut itsekin olla kotona ja vielä nättää, ettei satunnaisia pikkureissuja lukuunottamatta, tarvi lähteä kuin vasta huhtikuulla. Viimevuoden lopun vietin sairaslomalla olkapääleikkauksen takia. Vuosi sitten repäsin kiertäjäkalvosin lihaksia irti lumia luodessa.
Tammikuussa itsekin täytin vaihteeksi vuosia, Jippii!

Viimeisenä Adventtina elikkäs siis neljäntenä, läksimme melkein koko perhe hakemaan Joulukuusia. Vanhin Neiti Pelto kieltäytyi retkestä ja halusi mielummin mennä hiihtelemään kun arveli yöllä sataneen lumen sulavan kuitenkin pois. Herra Pellon veli lähti kyytille ja niin mentiin enon metsiin katselemaan muutamaa hienoa puu-yksilöä. Retki oli onnistunut ja kaikki tarvittavat kuuset löytyivät oikeastaan heti

Talven ensilumi saatiin maahan kun kävimme sunnuntai kirkossa. Kotiin kun päästiin, niin tytöt säntäsivät vaatteiden vaihdon jälkeen saman tien ulos kokeilemaan mitä lumesta voi tehdä. Vajan vierestä haettiin lapiot, lumilookat ja pulkat. Eräs tuotoksista oli nimeltään:”Kauhean VartiaLumiukko”. Lumiukko kuulemma vartio, että saadaan hyvä ja rauhallinen Joulu
Illalla nukkumaan mennessä sitten nuorinta Neiti Peltoa alkoi hiukka jännittämään pihalle kyhätty luomus, joten enkeleitä pyydettiin sitten avuksi On aivan mahdoton mielikuvitus nuorimmalla Neiti Pellolla vaikka itse olikin mukana rakentamassa lumiukkoa!

Vuosi sitten lumi tuli jo lokakuussa ja varmaan moni muistaakin, että sitä olikin Jouluun mennessä puolimetriä. Sen takia kaikki neidit ovat olleetkin kovasti huolissaan saadaanko ollenkaan lunta tänävuonna.

Meinasin tehdä ilmeisesti ison etikettivirheen ja laittaa kylmästi numeroilla otsikkoon paljastavia ja kyseenalaisiakin tietoja. Onneksi kävin tarkistamassa, että saunan kiuas-pesä syttyi ja ehdin siinä matkalla miettiä mahdollisia jälkiseuraamuksia, noin niinkuin lähinnä itselleni! Mitä siitä olisikaan seurannut!
Ei uskoisi, mutta kolmenlapsen äiti ja Vaimo-Muru, Rouva Pelto täytti juuri noin 25 vuotta!! Niinkuin kuvasta näkyy virne ja vilunki, muttei ikä!

Tytöt lauleskelivat aamulla onnittelulaulut, toivat kortit ja lahjat. Työpaikalla oli kuulemmma jatkunut halailut ja onnittelut päivän mittaan, samoin kuin naamakirjankin puolella . Tässä iltapäivällä isommat tytöt lähtivät tyttöleirille ja me kävimme sitten kolmestaan Rossossa nauttimassa synttärilounaan.
Tätä kirjoittaessa, uusi sauna lämpenee ensimmäistä pesukertaa varten.

Onnea nuorelle Muruselle! <3

(kuva: Vaasan Kaupungin teatteri)

Työpaikka kannusti viemään vaimot kulttuurinälkäisenä kaupungin teatteriin katsomaan “Maailma seis” musikaalia. Siipä mumma ensin kotia katselemaan perintöprinsessojen perään ja sitten eikun menoksi.
Musikaali alkoi ja ensimmäinen vartti tuntui, että tästä tulee piiiiiiitkä ilta. Vaan juonen kannalta oli jälkikäteen selvä, että vaati vähän alustusta toimiakseen loppuun asti. Ihan katsottava ja näyttelijät osasivat roolinsa varsin kivasti. Näytöksen jälkeen mentiin Amarilloon iltapalalle, hyvää ruokaa ja lasi punaviiniä. Oikein kiva ilta kahdestaan, vähän kuin teini-treffit *pusspuss*

Ao. teatterin sivuilla traileri näytöksestä.
MAAILMA SEIS! – Minä jään tässä… , Vaasan Teatterin sivut

Viikonloppuna oli niin paljon tapahtumaa! Vanhin Neiti Pelto täytti virallisesti vuosia sunnuntaina ja kaverisynttärit oli lauantaina. Tyttäret avittivat Rouva Peltoa siivouksessa kun taas Nuorin Neiti Pelto koitti tapansa mukaan olla tehokas lisäämään siivouksen määrää. Juhlat onnistuivat ja sankari oli iloinen!

Sunnuntaina oli tämän kouluvuoden ensimmäinen temppurata ja kahden tunnin jälkeen kotia saapui melko nälkäinen naaras-leijona lauma Loppupäivä oltiin pihalla kavereiden kanssa, kuten myös Rouva Pelto, joka vietteli aikaa ystävänsä kanssa Seinäjoen käsityömessuilla.

Itse olin molemmat päivät niin paljon kuin vain ehdin puuhaamassa lisärakennuksessa maalaten, listottaen, vetäen sähköjä ja suunnitellen lauteita. Valmista alkaa tulemaan väkiselläkin Kuten kuvasta näkee, Nuorin Neiti Pelto auttoi sähköosien asentamisessa ja selvittämisessä.

Seinäjoen Areenalla järjestettiin menneenä viikonloppuna Kansanlähetyksen kesäpäivät “Hengessä mukana”. Mepäs oltiinkin ihan koko perheen voimalla myös fyysisesti paikalla. Perjantaina puoleltapäivin saavuttiin paikalle ja uimahallin takana oli väliaikainen camping-alue jo seuraavan viikonlopun tangomarkkinoita varten. Rouva Pelto oli lupautunut talkooporukkaan ja lähti saman tien Areenalle omaan työvuoroonsa. Me lähdettiin kauppaan ruokaostoksille tyttöjen kanssa ja nautittiin lounas vaunussa.

Päivän ohjelmat alkoivat kahdelta ja vanhemmat Neidit lähdivät junioreiden ohjelmaan, missä illan kohokohta oli Donkkis Big Night. Siihen osallistui arviolta 200 7..14 vuotiasta. Tarjoilu oli nyyttäripohjalta, joten karkkia ja chipsiä piisasi.
Nuorin Tytär Pelto ei oikein meinannut aluksi innostua leikkimisestä lasten ohjelmassa (3..7 vuotiaat). Ilmeisesti olisi tarvinnut tutun kaverin mukaan, mutta hetken miettimisen ja leikkimisen jälkeen ei meinannut edes pois saada kun olisi ollut aika lähteä iltapalalle.
Lasten ollessa omissa ohjelmissaan istuimme Rouva Pellon työvuoron päätyttyä kuuntelemaan Kalevi Lehtisen puhetta.

Tuosta jäätelovälipalasta on pakko kertoa, että sain kaikkien Tytär Peltojen puoliksi syödyt jäätelot kun eivät jaksaneetkaan, vaikka juhlallisesti lupasivat. Seisoin sitten käytävällä kolmen tötterön kanssa ja koitin jollain tapaa selvitä, ettei mikään niistä ehtinyt sulaa niin paljon, että alkaisi valua pitkin sormia! Muutamat katsoivat ymmärtävästi, mutta oli myös melko kysyviä katseita. Voi olla, että joku luuli mun saaneen elämäni ensimmäiset jäätelöt.

Lauantai ja sunnuntai meni oikeastaan samalla kaavalla. Isommat tytöt menivät omissa ohjelmissaan ja välillä muistivat syömään tai jonkinmoiselle välipalalle tulla. Nuorimmainen Tytär Pelto nautti kaikella tavalla eri mahdollisuuksista, leikkinurkkauksesta (0..3V) areenan perällä, lasten ja junioreiden leikkihuoneesta, juoksemisesta areenan käytävillä ja välillä äidin kanssa ruokalippuja myyden. Rouva Pelto oli kaikkinä päivinä talkoissa ja itse koitin sivukorvalla Nuorimman Tytär Pellon perässä pysyessä kuunnella aikuisten ohjelmia. Onneksi ohjelmat nauhoitettiin ja lähetettiin myös radiosta, joten ihan kokoajan ei tarvinnyt väkisin istua ja keksiä penkissä Nuorimmalle Tytär Pellolle tekemistä.

Kiva ja antoisa viikonloppu. Tytöt tykkäs kovasti ja ilmeisen onnistuneet olivat päivät myös uutisoinnin näkökulmastakin, Seurakuntalainen.fi – “Kaikkien aikojen Kansalähetyspäivät Seinäjoella” ja EVL uutiset – “Kansanlähetyspäivillä enemmän väkeä kuin koskaan”

Juhannus aattona puolelta päiviltä sade loppui ja sen jälkeen oikeastaan koko Juhannus meni hienossa säässä. Rouva Pellon sisko eli käly miehineen saapui nauttimaan länsirannikon aurinkoisimman kaupungin vieraanvaraisuudesta. Perjantai meni kaurapellolla ollessa, grillaillessa ja niitä näitä rupatellessa. Sovimme siskon-miehen kanssa, että mepäs menemmä lauantaina iltapäivällä pinnanalle eli sukellusintro.

Lauantaipäivä koitti ja tarkoituis oli (Nuorinta Neiti Peltoa ja itseäni lukuunottamatta) lähteä Vaasan saaristoristeilylle ja Jannen Saluunaan , mutta vene oli yllätysyllätys ihan täynnä! Kaikki Vaasalaiset eivät siis ole mökeillään!! Vaan eipä haitannut. Suuntasimme omalle mökille eli asuntovaunulle ja me Herra Tapiolan kanssa keräämään sukellusvarusteet ja lähdimme sukeltamaan.

Sukelluksen tiedot ovat täällä eli 395. sukellus (linkki)
Joku oli louhokselle paasannut Vaasan sähkö sponssaamia golf-palloja ainakin ämpärillisen. Napattiin muutaman talteen likoille koti-golffia varten. En tiedä sitten oliko kailoilla menossa kiivaskin golf-kausi, mutta ainakaan eivät olleet pahoillaan vaikka muutama hävisikin.

Sukelluksen jälkeen mekin liityimme muiden seuraan omalle mökille. Lauantai-illan ohjelmaan kuului mini-golf turnaus ja kun Herra Tapiola voitti, niin hän palkkioksi sai kustantaa kaikille jätskit!

Sunnuntai menikin sitten vain ihmetellessä, mutta varsin mukava Juhannus ilman ennakko suunnitelmia.
Niin ja ettei unohdu, Juhannustahan vietetään Johannes kastajan muistoksi.

Viime lauantaina oli meidän  koulun kevät juhla. Kun todistukset oli annettu niin me mentiin dna kauppaan ja ostettiin mulle puhelin. Sen jälkeen me mentiin RAXiin.  Ja sen jälkeen alkoi kesäloma.

Remontti on edennyt vauhdikkaasti ja olen saanut jollain tapaa oman osuutenikin hoidettua. Vanha autotalli on hävinnyt pihasta (pohjaa lukuunottamatta vielä) ja on ollut aika kaataa rakennuksen lähituntumassa kasvaneet puut. Pari päivää meni ja ilmeisesti olen ns. ‘Oikeista töistä vieraantunut’, sillä illalla kun sain puut kaadettua, sahattua muutaman metrin mittaisiksi tukkeiksi ja kannettua tontin toiseen laitaan nättiin pinoon ei tarvinnut unta kauaa houkutella.

Se kuinka normaalisti olen töissä, niin tietysti toimistosta nyt ei kannata alkuunkaan kertoa. Siellä raskainta taitaa olla joku melko täysi A4-mappi tai kahvikuppi. Reissussa sentään olen työhaalareissa, tosin senkään ei voi sanoa ainakaan rasittavuudeltaan pärjäävän puunkaato hommiin missään mittakaavassa. Taitaa raskainta olla kantaa autosta tietokone automaation viereen.

Ihan ei nyt aina tietenkään ole vain näin ruusuista kuin yo kuvan ottohetkellä. Tuostakin puuttuu kahvikuppi. *heh*

 

Kesällä uidaan ja kesäkuussa on kesä, joten uimaan siis.

Lähikorttelin tytöt lähtivät matkaan TopCampingille tarkoituksena talviturkin poispeseminen! Veden ollessa noin 13′C, turkki lähti suorastaan vilahtamalla.

Uimisen jälkeen menimme hetkeksi lämmittelemään asuntovaunulle, lueskelemaan Aku Ankkoja ja nauttimaan limsat.

RemonttiRyhmä on ollut ahkera ja viikon aikana vanha autotalli-sauna-liiteri oli saanut muutaman tuuletusaukon.

Perjantaina ehdin itsekkin työmaalle ja sain insinöörin unelmatyökalun käteen eli mahdollisimman suuren lekan!!

Sanonta ‘Mikään ongelma ei ole liian suuri kun on vain tarpeeksi isot työkalut ja raakaa voimaa’, pitää ainakin melkein paikkansa sillä niinhän se on, ettei insinööriä pitäisi päästää oikeisiin töihin kun seuraus on alla olevan kuvan mukainen.

Tokihan tuo kaataminen oli tarkoituskin, mutta harvoin pääsee vain toteuttamaan joka pojan unelmaa oikeasti ja oikeasti panna talo matalaksi. Remontti jatkuu taasen viikonlopun jälkeen, mutta sopivaan vaiheeseen päästiin.

Viime viikonloppuna vietiin terävänä asuntovaunu TopCampingin Vaasan leirintäalueelle. Sen verran oli kiire, etten ehtinyt kuin pakolliset asiat suorittaa. Tänään kuitekin kävin sitten myös etuteltan pystyttämässä ja vaikka se ei koolla olekaan pilattu, niin ehdottoman kätevä se on olla. Samoin kuin tietty varusteiden täydentäminen ja uusien ulkoilupöytien kasaus.

Camping-kausi avattiin myös siten, että Rouva Pelto, perheen isommat tytöt ja sukulaistyttö peräseinäjoelta jäivät yöksi vaunulle. Me tultiin Iiriksen kanssa kotiin ja pähkäiltiin, että ehdimme kyllä monta kertaa nukkumaan kesän aikana vaunussakin. Rannalla uimisesta kovasti puhuttiin vaan kun vesi on todellakin vielä kylmää, onneksi tuuli kovaa ja sai aallot lyömään rantaan niin rauhoittui vähän se uimisen intoilu.

Perintöprinsessat kiersi samantien leirintäalueen leikkipaikat, pomppumaton, laskettelu- ja kiipeilytelineet sekä tietty rannassa piti kaisloilla kalastella ja keräillä kotiloita. Kesäkuussa leirintäalue vasta laittaa varsinaiset laiturit paikalleen veteen ja niihin kuuluvat poljettaavat joutsenet.

Ensi viikolla alkaakin vanhan autotalli-sauna-puuliiterin purku ja tietenkin sen jälkeen uuden rakentaminen. Laitetaan kuitekin talteen kuva vanhasta, nähdään sitten syksyllä tuliko mitään muutosta uudesta. Vanha ulkorakennus onkin ollut tuossa jo ilmeisesti ennenkuin taloa on rakennettu eli jotain 1959 tai aikaisemmin. Saunassa on ollut mukava käydä ja varsin viihtyisä, vaikkakin omat puutteensa siinäkin on ollut.
Innokkaasti vain kuitekin heti alkuviikosta purkamaan, kenties jos vaikka saisi välivaiheistakin kuvia.

 

Toisinaan riittää, että ostaa vaikka uuden paidan tai sukat… tai no sukat voi aina kääntää toisinpäin, jouluna ja juhannuksena. Eipä silti, nyt on aika kokeilla kotisivuilla uusia tuulia ja laittaa vanhat kotisivut talteen. Sukelluspäiväkirjaan laitan linkin kunhan ehdin tai ehkä ennenkaikkea kunhan ehdin ylipäänsä sukeltamaan, sillä viime vuosina on heikosti ehtinyt pinnanalle nautiskelmaan.

Uusien sivujen lisäksi meillä saattaa lisääntyä myös kirjoittajat!