Sukellus 273 Sukellus 275
Sukellus 274, Raippaluodon silta, Mustasaari

pvm:
5. 7.2005
Sukellusvanhin:
-
Sukelluspari(t):
Timo Viitanen
pinta-aika:
0:00:00
sukelluksen tyyppi:
maisemasukellus
veteen:
rantakivikko
sää:
Aurinkoinen, tuuli etelästä 2..4m/s, 20 oC
maksimisyvyys:
12,8 m
keskisyvyys:
7,6 m
kello alas:
20:04:04
kello ylös:
21:14:10
sukellusaika:
1:06:15
kr:
E
alkupaine:
198 bar
loppupaine:
90 bar
säiliö:
tupla 10 / 200bar
ilmankulutus:
19,2 l/min
näkyvyys:
kohtalainen, 2-4m
veden lämpö:
14 - 14 oC
virtaus:
kohtalainen etelästä, ?? m/s
puku:
kuivapuku
painoja:
10
kudostilanne ennen:
kudostilanne jälkeen:

Tosi lämmin kesäpäivä, varjossa lämpötila kipusi ainakin 24'C ja varmaan hellerajakin rikkoutui virallisten mittausten mukaan. Tuuli kävi etelästä, mutta voimakkuus oli koko ajan alle 4m/s.

Mentiin sillan itäpäähän pitkästä aikaa ja tarkoitus oli, että Timo olisi harjoitellut kuvaamaan digikameralla ja harjoitellut mahdollisimman paljon. Ensin kuitenkin piti saada Timon tupla 10 / 200bar pullot täyteen, joten mentiin klubitalolle täyttämään. Siellä ollessa tuli mieleen, että voitais katsella kamerasta niitä mahdollisia erilaisia asetuksia, millä voi koittaa veden alla saada kuva näkymään hyvin, vaan yllätykseksi kamera ja kotelo oli jäänyt keittiön pöydälle, ei ilmeisesti ollut innokas uimaan tällä kertaa.

Lähdimme siis vain zitziinille ja otimme tavoitteeksi käydä itäisellä pylootilla asti. Ensimmäinen tolppa meni eteläpuolelta ohi, kun ei otettu tarpeeksi huomioon virtausta mikä vaikutti pohjassa. Mulla taisi mennä välillä ihan pää kartalta pois, mutta löydettiin toinen tolppa kuitenkin. Siitä saatiin sitten nollattua ainakin mahdollinen eksyminen ja päästiin jatkamaan alkuperäistä suunnitelmaa.

Kolmannelle tolpalle löydettiin hitusen helpommin, mutta sen jälkeen mulle tuli ihan kartalta tipahtaminen! En siis millään meinannut uskoa, että ollaan varmaan aika oikealla linjalla, kun tipahdettiin 7metristä, kivikasaa tasaiselle 12metrin hiekkapohjalle. Ei hirveesti oltu varmaan sivus, vain himpun verran pohjoisen puolella, mutta piti pitkän aikaa kelata kompassin, syvyysmittarin ja virtauksen yhteisvaikutuksia, että suurinpiirtein sain aavisteltua meidän paikan. Pienellä reittinperuutuksella otettiin suunnat taas länteen ja löytyihän se neljäs tolppakin vihdoin. Kyseisellä tolpalla vettä ei eteläpuolella ole kuin metrin verran joten käytiin pinnnalla päivittelemässä. Siitä pylootille onkin helppoa kun vettä ei ole matkalla enempää kuin 4metriä, niin reitin voi tarkistaa suoraan ylhäältä sillasta itsestään.

Pylootilla noustiin toisen kerran pintaan ja siellä turistiin niitä näitä. Paljon pikkukaloja oli uiskentelemassa tolpan nurkilla. Takaisin suunnistettiin sillan eteläpuolen karin kautte. Pylootilta lähteissä, muutama iso ahvenkin sattui olemaan paikalla, mutta olivat kovin säikyllä päällä. Karin tuntumaan päästessä paljastui kuinka laaja matalikko oikeasti oli, vettä oli alle metrissä tosi paljon eikä yli sen menemisessäkään kaikki mennyt putkeen, nimittäin oikean puoleiseen polveen viiltyi reikä ja sen huomas heti kun saatiin vänhän syvyyttä paluumatkalla. Aina kun koukisti polvea, tuntui märkä ja kylmä lisääntyvän, onneksi kuitenkaan ei ollut talven lämpötilat voimassa.

Noin toisen tolpan eteläpuolella löytyi muutama mielenkiintoinen kapistus, mitä joskus voisi vaikka kuvailla tai jotan sen sellaista, jos vain sattuvat osumaan kohdalle kun kamera on mukana.

Rannalla dekoiltiin hiukka pidempään ja sitten ylös ja ihmettelemään kuinka kalsareihin asti oli tullut vesi.

Timon vastaavan sukelluksen sukelluspäiväkirjan sivulle pääset kuvaa klikkaamalla

 
"Talon säännöt (Disclaimer)"